Joskus saatetaan ajatella, että intuitiivisuus on kuin jossakin eteerisellä tasolla liikkumista ja itsekin olen näin ajatellut, kunnes ymmärsin, että asia on ihan toisinpäin. Intuitiivisuus edellyttää läsnäoloa ja sitä, että tietoisuus on läsnä kehossa. Yhtä hassua ja käänteentekevää on ollut huomata se, että kun oikein ajattelemme, pohdimme ja olemme rationaalisia, ehkä koemme olevamme “jalat maassa” ja totuus onkin ihan päinvastoin. Ajatusten luupeissa voi ajautua kauaksi todellisuudesta, tietoisuus on poissa kehosta ja olemme vailla yhteyttä itseen ja tähän hetkeen.
Tässä siis kaikkein tärkein asia, mikä auttaa olemaan intuitiivinen: huomion ja tietoisuuden tuominen tähän hetkeen. Mutta miten sitten lisätä tietoisuutta tässä hetkessä?
Itselleni helpoiten läsnäoloon laskeutuminen käy kehon kautta, sillä keho on aina läsnä tässä hetkessä - sydän lyö koko ajan, se ei ole välillä menneessä tai tulevassa.
Minkä supervoiman kehossa tietoisesti olo antaa?
Yksi jännä intuitiivisuuteen liittyvä asia ovat synkroniteetit ja merkkien havaitseminen. Sykroniteetti voi siis olla vaikka lause, jonka kuulet, eläin, jonka näet tai mikä vaan asia, jonka huomaat tässä hetkessä ja jonka koet merkkinä tai viestinä itsellesi. Tällaisesta intuitiivisuudesta puhutaan siihen sävyyn, että kyseessä on vähintäinkin vähän hölmö juttu.. mutta kun tätä olen enemmän havainnoinut, niin tässäkin on kyse siitä, että tunnet kehollisesti, että joku asia on sinulle merkityksellinen ja se vahvistaa tiedon, jonka jo jossain syvällä itsessäsi tiedät. Eli intuitiosi jo tietää mihin suuntaa on hyvä mennä tai mitä valita, mutta se, että reagoit johonkin ulkoiseen symboliin ja tunnet että, se kertoo sinulle vahvistuksen, tuo intuitiivisen tiedon tietoiseen mieleen. Mikään merkki ulkopuolellasi, ei tiedä mitään paremmin kuin sinä, mutta voi auttaa peilaamaan sitä, mitä sinä jo tiedät ja vahvistaa tätä intuitiota. Jotta tämä on mahdollista, pitää olla läsnä kehossa ja tässä hetkessä.
Toinen tärkeä pointti, miksi läsnäolo on niin tärkeää intuitiivisuudelle on hiljaisuuden luominen ja metelin vähentäminen mielessä. Se, että emme kuule intuition ääntä, johtuu monesti siitä, että meillä on liikaa sisäistä meteliä, jota usein aiheuttavat tunnereaktiot. Kehossa oleminen auttaa havainnoimaan tunteita, niin että ne voi huomata tuntemuksina kehossa, sen sijaan että reagoimme niihin mielellä, joka kehittää tarinoita siitä, mistä tunne tuli ja mitä seuraavaksi ehkä tapahtuu jne. Reagoinnista esimerkiksi pelkoon, huoleen tai ärsytykseen syntyy aikamoista meteliä -sitä sattuu varmaan itse kullekin välillä, mutta mitä enemmän tätä mielen meteliä on, sitä vaikeampaa on kuulla intuition ääntä. Sen sijaan kun ei lähdekään reagoimaan ja tarinoimaan, millä tunne jäisi jumittamaan, pysähtyy tuntemaan tunteen kehossa, se saa olla, liikkua ja vapautua.
Joskus kuitenkin tuntemuksen äärelle pysähtyminen on helpommin sanottu ja ainakin itse olen kaivannut tunteiden ymmärrykseen lisäapuja. Ja onneksi sitä on! Kun olen tutustunut perinteiseen kiinalaiseen lääketieteeseen ja taolaiseen filosofiaan olen ymmärtänyt eri tunne-energioden ja kehon suhteen syvemmin ja tarkemmin. Olen oppinut, mitä milloinkin voi tehdä, kun tunne-energia ei oikein virtaa ja aiheuttamaan hankalaa oloa. Yksinkertaisia liikkeitä tehden voi pitää huolta siitä, että tunne-energia virtaa, jolloin ei tarvita mielen kautta analysointia. Harjoitus voi sinällään olla rentouttava ja virkistävä.
Jos Tunteiden Anatomia on jotain, jonka haluaisit tuntea, tule mukaan Tunteiden anatomia -verkkokurssille, jonka olen luonut niin, että viidessä kerrassa saat ymmärryksen ja käytännön harjoitukset, joilla huoltaa omaa energia tasapainoa, arvostaa kaikkia omia tunteita ja luoda lisää tilaa intuitiivisuudelle.
Lisäksi kuulen mielellään sinun kokemuksista! Missä asioissa käytät intuitiota? Mitkä harjoitteet olet kokenut hyödylliseksi? Jätä viesti alle tai sähköpostiin.
Kuullaan pian!
Terveisin,
Minna-Maria
